Kaikkea hyvää

Kaikkea hyvää

sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

Juhannussiivous

Muualla ei kummempaa juhannussiivousta tehty kuin kanalan siinä tilassa, joka oli ennen kuttula. Tai ainakin siivous aloitettiin jo ennen juhannusta, mutta lopettamispäivää ei ole vielä tiedossa. Ennen juhannusta siivous alkoi sillä, että kaikki kestopehku lapioitiin lantalan puolelle siistiin kasaan. Sieltä jonkin ajan sisällä kanat levittävät sen tasaiseksi kerrokseksi lantalan lattialle, mikä ei tietenkään ole tarkoitus. Mutta niin vain tapahtuu.


Tyhjennyksen jälkeen Isäntä pesi koko huoneen painepesurilla ja desinfioivalla pesuaineella.


Pesun jälkeen oli vuorossa kalkitus. Sitä ei vielä meidän aikanamme ole tehty kertaakaan, joten oli aikakin kalkita seinät. Kalkitseminen on sekä visuaalisesti että desinfioivasti vaikuttava toimenpide. 


Kuvasta näkyy hyvin kalkitsemisen välitön vaikutus ensimmäisen sudinnan jälkeen. Päätyseinä näyttää jo aivan erilaiselta kuin ikkunaseinä. Kun kalkki kuivuu, se muuttuu vieläkin valkoisemmaksi.


Lantalan puolen seinästä tuli jo yhdellä kerralla todella siisti.


Kun tämä tila on valmis, alkaa sama työ toisella puolella. Työn aikana kanat saavat käyttää tätä puolta, kunnes molemmat puolet ovat kunnossa pesun ja kalkituksen jälkeen.


 Kun nämä kanalatilat ovat valmiina, pitäisi alkaa rakentaa uusi kunnollinen kuttula siihen kyyhkylätilaan, jossa kutut nyt ovat asustelleetkin. Siellä sitä lannanluontia on vähän eri mittakaavassa kuin näissä tiloissa. Mutta onhan tässä vielä kesää jäljellä siihenkin työhön.

perjantai 23. kesäkuuta 2017

Hyvää juhannusta!

Tänä vuonna juhannusruusut kukkivat vielä juhannuksena. Mutta ruusujen poimimiseen tarvitaan vahvat hanskat. Otin vähän ruusuja koristeeksi pihatupaan antamaan kesäistä tuoksua.


Juhannusruusussa on valtavan hieno tuoksu, joka antaa ihanan kesäisen tunnelman.


Saunan viereisen ison kiven juuressa juhannusruusu kukkii todella komeasti. Tällä kertaa kutuilla on ollut niin paljon muuta hyvää syötävää, joten kukat ovat säästyneet.


Muuten juhannusmeno on pihalla vallan hulvatonta, kun veljekset juoksevat kilpaa.


Hyvää Juhannusta!

torstai 22. kesäkuuta 2017

Viimeinen vaahtera

Tuli viimeisen vaahteran vuoro lähteä. Ilma näytti hetkeä ennen vielä hyvältä, mutta tummat pilvet tulivat vauhdilla kohti. Onneksi kuitenkin ehdimme kaataa puun ennen rankan raekuuron alkamista. Tuon kuuron jälkeen tulikin taas upea aurinkoinen ilma.


Hienosti kaatui viimeinenkin puu kovalla rytinällä.


Nyt aitan edessä ei ole enää lahoja puita. Aittakin näkyy kauniisti pihalle asti. 


Vielä riittää tekemistä, että pihasta saa taas siistin, mutta eiköhän kasat vähitellen siirry tuosta muualle.

keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

Iltapäivätee syreenimajassa

 Kauniin ilman kunniaksi katoimme iltapäiväteen syreenimajaan. Nythän on paras mahdollinen aika nauttia vielä syreenin kukkimisesta ja hyvästä tuoksusta.


Leppoisan teehetken katkaisi yhden sarvipään naama, joka yritti hieman liian lähelle pöytää.


Ja kohta norkoilijoita oli jo kaksi. Mokomat röhiläät kärkkyivät jo teepusseja ja serviettejä.


Toki tunkeilijat saivat omat keksinsä, mutta ei se olisi millään riittänyt.


Lopulta sarvipäät keksivät muuta toimintaa ja siipiveikot saapuivat katsomaan, olisiko jotain murusia jäänyt vielä toisten jäljiltä.


Niinpä, varsinainen idylli oli se teetuokio! :D

tiistai 20. kesäkuuta 2017

Sinistä, keltaista, punaista

Tein heräteostoksen, joka näkyy kuvassa. Nuo turkoosit pallot kutsuivat ostamaan, joten hairahduin siirtämään nämä ostoskoriin. Päivällä ne koristavat ja illalla valaisevat.


Alempana keltaiset päivänliljat aloittivat kukintansa.


Samassa penkissä kukkii keltaisen joukossa myös punaista, tai lähes oranssia. Nuo keltaiset eivät vaan ole ihan tarkoituksella tuolla, vaan mokomia ryökäleitä, jotka ovat sinne jostain ajautuneet.


Ja tuolla kauempana kukkivat iirikset kauniin sinisinä. 

sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

Tulevia satoja varten

Kahdessa kirsikkapuussa on jo kirsikoita. Ei niitä aivan valtavasti ole, mutta maistiaisiksi asti niistä voi tulla, elleivät linnut ehdi ennen meitä.


Tämän vuoden viinirypälesato näyttää ainakin tässä vaiheessa hyvältä. Terttuja on valtavasti. Seuraavaksi pitää leikata kaikki ne rönsyt pois, joissa ei ole terttuja, jotta voima menee rypäleiden kasvattamiseen lehtien sijaan.


Boysenistakin näyttää tulevan hyvä sato kukkien perusteella. Tämä vuosi on ensimmäinen, jolloin versot ovat siististi sidottuja sivusuunnassa. Ehkä nyt ei tarvitse kykkiä puoliksi pusikossa poimien piilossa olevia marjoja.


Raparperimehut ovat jo pakkasessa. Tosin sitä varmaan pitää tehdä ainakin toinen satsi lisää.


Raparperisima on vielä kellarissa tekeytymässä. Minun piti laittaa nämä lasipulloihin, mutta kaikki korkit menivät niihin voikukkasimoihin. Niinpä etiketistä huolimatta simat ovat litran muovipulloissa. Siman väri on aika söpöistä, mutta maku aivan taivaallista. Mielestäni tämä on parasta simaa, mitä ikinä olen maistanut. Tässä on tarpeeksi kirpsakkuutta antamassa luonnetta. Tätä aion tehdä paljon lisää.


Raparperisiman ohje:

2 kg kuorimatonta raparperia pilkottuna (punavartisista tulee vaaleanpunaista simaa)
8 litraa vettä
1 rkl vaniljasokeria
12 dl sokeria
1/2 tl hiivaa

Keitä raparperit vedessä n. 15 min. vaniljasokerin kera. Siivilöi raparperit pois, lisää sokeri ja jäähdytä sima kädenlämpöiseksi. Sekoita joukkoon hiiva ja anna käydä vuorokausi. Pullota ja anna tekeytyä kylmässä noin viikko, jos malttat. (Ohjetta voi pienetää tai suurentaa toiveensa ja kattilansa mukaan.)

lauantai 17. kesäkuuta 2017

Purkkeja

Jaoin sisällä olleen värinokkosen pienempiin osiin ja jätin trenkituvan pihalle kasvamaan. Nämä ovat aika kivoja kesäkukkien joukossa, kunhan hieman virkistyvät.


Pitkäksi hojahtaneita ruusuja laitoin samaan purkkiin kolme. Hyvällä onnella ne kukkivat koko kesän.


Pitäähän vähintään yksi hortensiakin olla. Nämä trenkituvat kukat ovat vielä ilman vuohisuojia, mutta varmaan näihinkin olisi paras laittaa suoja mahdollisimman pian.


Viimevuotisista harmaista purkeista toinen oli rikki, mutta Isäntä liimasi sen kokoon. Niinpä päädyin laittamaan niihinkin kukat. Mutta vähän vaillinaisen näköiseksi jäi.


Hain purkkeihin lisäksi keltaiset ruusut. Nyt ne ovat ihan sopuisasti yhdessä.


Marjatarhan kulmalla oli muutama rikkinäinen purkki. Kahdesta sain tällaisen epämääräisen kokoonpanon. Kestää minkä kestää, tuumin ja laitoin siihen kukkaset.


Ja kun Tokmannilta taas sai halvalla kukkia, laitoin vielä muutaman purkin tien varteen isojen kivien päälle.


Ja nyt on trenkituvalta talolle kukkien reunustama tie. Kivet ovat niin valtavia, ettei purkkeja edes välttämättä näe, mutta ovatpa kuitenkin.


Näitä pitääkin vartioida tarkemmin, etteivät yhdet nimeltä mainitsemattomat eläimet syö näitä heti suihinsa. Ne verkotetut ovat jo hieman syötyjä, sillä älykäs sarvipää kyllä keksi keinot työntää verkkoa niin paljon päällään, että pääsi haukkaamaan herkullisia orvokkeja.


Lääkäri sanoi, että pitäisi ottaa hetki vähän rauhallisemmin. Astuin kanatarhassa naulaan, ja jalka tulehtui. Otan siis hyvin rauhallisesti antibiootin kolme kertaa päivässä. Ja eiköhän se paikasta toiseen klenkkaaminen muovikenkä jalassa ole juuri sitä rauhallisemmin ottamista. On se varmasti niin. :)