Kaikkea hyvää

Kaikkea hyvää

maanantai 22. toukokuuta 2017

Vuohisuojat

Vuohet ovat olleet pelkästään tarhassa viime päivät. Tai ainakin melkein. Onneksi meno sujuu molempiin suuntiin itsenäisesti, jos sattuu vaikka päätymään portin ulkopuolelle.


Mutta kukkasia eivät nämä röhiläät enää syö, ainakaan kaikkea. Isäntä taivutteli kanaverkosta suojat vastaistutetuille kesäkukille.


Joissain astioissa oli hieman enemmän haastetta, mutta suoja on jokaisessa nyt paikoillaan.


On tietysti mahdollista, että verkon välistä saa jokusen orvokin napsaistua, mutta koko juuripaakku ei ainakaan tule samalla kertaa.


Toivottavasti näitä ei ainakaan heti saa pois pökättyä, sillä olisi todella mukava saada ihastella kesäkukkia koko kesän.


Kerron kyllä, miten nämä verkot toimivat, jos toimivat. Ainakin suojausyritys on ollut kova.

sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Kasvimaalla

Keväällä on aivan valtavan paljon kaikkea tekemistä, varsinkin, kun kaikki tapahtuu nyt niin nopeasti. Mutta kylvettävähän on, jotta voi jotain korjata. Niinpä oli aika yhden pitkän työpäivän jälkeen mennä kasvimaalle.


Viime vuonna muutama laatikko jäi kesken, eikä vihreitä laatikoita ehditty kuin kokeilla paikoilleen. Vieläkin on neljä laatikkoa maalaamatta, mutta ainakin ne on jo hankittuna. Ensiksi alkoi laatikoiden mittaaminen ja täyttäminen.


Iltamyöhällä useampi siemenpussi oli jo tyhjä tai ainakin tyhjempi kuin ennen.


Kolme vihreää kulmalaatikkoa on nyt paikoillaan. Siinä yhdessä puuttuvassa kasvaa vielä mesimarja, mutta tulossa sekin on, kunhan mesimarjat kasvavat jossain muualla.


Jokaisen vihreän laatikon sisänurkassa kasvaa lipstikka. Niitä kasvoi useampi puska siinä varjopenkissä, joka minulla on vielä kesken. Muuten laatikoissa on hieman eri kasveja kasvamassa, lähinnä salaatteja, yrttejä ja kehäkukkia.


Päätimme tehdä kaksi uutta laatikkoa valmiiksi ja ne puuttuvat vasta sitten, kunhan ne on maalattu punaisiksi. Sitten alkaakin kasvimaa olla ihan valmis. Sen jälkeen pitäisi vielä siirtää raparperit ja tehdä mansikkamaa.


Kylvin perunaa, porkkanaa, lanttua, naurista, punajuurta, mustajuurta, lehtikaalia, ruusukaalia, kesäkurpitsaa, sipulia, tilliä, persiljaa, basilikaa, salaatteja, iisoppia, kurkkuyrttiä ja ruohosipulia. On hyvin mahdollista, että unohdin mainita jonkun. Tolppien juureen laitoin ruusupapua. Olisipa hyvä, jos lähiaikoina tulisi sade, mutta taitaa jäädä ihan itse kasteltavaksi.

lauantai 20. toukokuuta 2017

Altaan reunaa

Kivistä puuhaa on riittänyt ja riittää vielä pitkäksi aikaa. Mutta kivien lomaan laitoin myös edellisen emännän savitöitä koristeeksi. Nämä ovat ihan hauskoja hahmoja siellä täällä.


Hahmoja on muutama kivisemmällä puolella. Nyt on reunakin peitetty kankaalla, ettei nokkonen pääse kasvamaan läpi. Koko matka on tarkoitus peittää kivillä.


Alku ainakin on jo tehty. Tämä on mukavaa hommaa asetella kiviä paikoilleen.


Kivien lomaan on jo tehty paikat kasvikoreille. Eihän muutama kori mihinkään näy, mutta saa näitä ostettua lisää vähitellen.


Kaivoin muutaman rentukan peltolammelta. Kohta nämä kukkivat kauniisti.


Toisella laidallakin on jo koreja valmiina. Nyt on vaan niin kuuma, että mielellään tekee muuta kuin paahtuu kasvihuoneessa. Mutta tuleehan niitä pilvisiä päiviä vielä.


Vesiputous alkaa olla jo oikealla mallillaan. Vielä tuo on kokeilematta, mutta eiköhän se muutaman kiven siirrolla ole ihan toimiva. Sitten ympäristön voi jo peitellä kivillä niin, ettei letku näy.


Taidanpa lähteä tästä kasvimaalle, sielläkin pitäisi jo kylvöt tehdä valmiiksi.

perjantai 19. toukokuuta 2017

Kukkaistutuksia

Kauniin ja aurinkoisen sään kunniaksi päätin istuttaa jo kesäkukat ruukkuihin. Toivottavasti kovin kylmiä ilmoja ei enää tule, etteivät kukat palellu.


Laitoin kaikki 25 orvokkia, 10 pelargoniaa, kolme isoa ruusua, neljä pikkuruusua, kaksi tuoksupielusta ja neljä murattia purkkeihin.


Alkumatkasta minulla oli seurana Vihtori, joka halusi nähdä jokaisen purkin, jonka laitoin. Sulevi köllötteli auringossa nukahtamaisillaan myyränkolon vieressä.


Kututkin olivat pihalla, mutta niille annoin kovan ukaasin, että näitä kukkiahan ei sitten syödä. Varmuudeksi vein ne takaisin tarhaan, kutut nimittäin.


Hetken päästä huomasin jonkun tarkkailevan puuhiani matkan päästä.


Napoleon oli päässyt karkuun ja seuraili touhujani ja kulki perässäni.


Viimeistä pataa täyttäessäni Vihtori tuli taas katsomaan, joko työ olisi kohta tehty.


Kun kävin pesemässä käteni ja jalkani, kurkistin myös makuukamariin, jossa oli aika kiva näky vastassa. Kovasti kärsinyt kliivia oli oikein hienossa kukoistuksessa.


Ja minä lähdin tyytyväisenä töihin puhtain jaloin ja käsin.

keskiviikko 17. toukokuuta 2017

Uusia alkuja

Pressun ja oven välissä olleelle hautojalle riitti yksi kuoriutunut tipu. Nyt tipuja on yhteensä kymmenen.


Aiemmin kuoriutuneet näyttävätkin jo isoilta tähän uuteen tipuun verrattuina.


Kasvihuoneen viiniköynnöksissä on jo mukavat alut. Tänä vuonna näyttäisi tulevan ihan mukavasti rypäleitä, kunhan pölytys onnistuu. 


Viime syksynä istutetussa syreeniaidassa on kaikissa taimissa hyvät alut.


Aittapihalla on raivauksen jälkeen tullut valtavasti ihan uusia valkovuokkoja.


Uudet alut ovat mukava asia, ainakin puutarhassa. :)

tiistai 16. toukokuuta 2017

Kasvihankintoja

Nyt, kun kesä jo kolkuttelee ovella, on ollut mukava hankkia uusia kasveja puutarhaan. Ostin valkoisen ja vaaleanpunaisen sammalleimun peittämään paviljonkitasanteen kiviaitaa. Kuvassa ne ovat vielä purkeissaan koeistutuksessa, mutta noille paikkeille ne ovat tulossa.


Kaivoin viikonloppuna mökiltä kolme kotkansiipeä. Nämä käyvät hyvin tulevaan varjopenkkiin.


Lampeen on hankittu jo kasveja. Niitä ei ole kovin paljon, sillä vesikasvien hinnat ovat todella korkeita. Aion hakea muutaman rentukan vielä peltolammelta.


Koivurinteeltä Isäntä sai kaivaa hopeatäpläimikkää. Kerroin vain paikan ja Isäntä kouraisi lapiolla. Onnistui siis oikein hyvin, sillä juuri oikeaa kasvia osui mukaan.


Raision kukkatalosta ostin orvokit edullisesti. Siellä oli myös rodoja muutamalla eurolla, joten päätin kokeilla, pärjäävätkö belgialaiset kasvit meillä. Rodot ajattelin istuttaa aittapihalle. Kukkatalosta ostan aina miniruusuja, sillä ne vaan ovat niin söpöjä. Tosin kesän aikana ne ehtivät kasvaa isommiksi. Ostin myös yhden kärhön.


Ruusuja ostan aina, kun hinta on sopiva. Ne ovat ihan kivoja ruukuissa ja talveksi ne voi kaivaa maahan. Joskus ne jopa talvehtivatkin ihan kivasti. Murattiakin olen ostanut muutaman taimen.


Ystäväni vinkkasi, että Tokmannilla oli jouluruusuja ja pelargonioita edullisesti. Niinpä ostin viisi jouluruusua ja 10 pelargoniaa ja maksoin yhteensä 20 euroa. Jouluruusut menevät varjopenkkiin ja pelargoniat ruukkuihin. Ne eivät näköjään osuneet mihinkään kuvaan, mutta eivät ne kovin kuvauksellisia olleetkaan. Hieman reppanan näköisiä olivat, mutta varmasti tässä heti alkukesästä jo vahvistuvat. 


Hankinta on aina se helpoin osuus. Nyt pitäisi alkaa kaivella kuoppia vähän sinne ja tänne, että nämä kaikki pääsevät paikoilleen kasvamaan.

maanantai 15. toukokuuta 2017

Ja lisää kiviä

Taas on kuljetettu kiviä kasvihuoneelle. Suurin kivi olikin todella suuri, mutta siitä tulee kiva kivi istuskella altaan reunalla uittamassa varpaita.


Kiven kanssa sai jo hieman äheltääkin, mutta saimme kiven lopulta paikkaansa.


Sopivien tukikivien kanssa iso laattakivi asettui ihan kauniisti ja tukevasti paikoilleen.


Aloin jo sommitella nurkkaan pientä putousta, mutta projekti on vielä kesken. On vaikea löytää sopivat kivet sopivaan kulmaan keskenään, että veden saa virtaamaan kiveltä toiselle.


Kivet pitää vielä pestä kunnolla, tyhjentää allas ja putsata se, jotta pohjalle ei jää liikaa kivistä irronnutta maaperää. Pikkukiviä, soraa ja hiekkaa pitää myös ripotella vielä melkoisia määriä. Sitten voikin jo istuttaa kasvitkin paikoilleen.

keskiviikko 10. toukokuuta 2017

Pesäero

Eilinen tipujentuoja yritti viedä tipujaan pihalle, mutta ajattelimme, ettei niin sovi tehdä vielä toukokuussa. Niinpä pyydystimme tiput ja kuljetimme ne entiseen kuttulaan. Kana seurasi pörhistellen perässä ja motkotti vielä pitkään meille lastensa sieppaamisesta. Nyt perheellä on paikka nuoriso-osastolla, joksi nimitimme tämän entisen kuttulan puolen.


Nuoriso-osastolla majailevat myös nuorisojengiläiset, johon kuuluvat Napoleon, Musti, Tipla ja Veikka. Kolme ensimmäistä ovat jo täysikasvuisia, mutta yhdessä kasvaneina viettävät vielä aikaa keskenään. Nämä kukotkin tulevat toimeen keskenään, mutta pysyvät pois Leifin lähettyviltä. Pikku-Veikka on näistä pienin ja viettää paljon aikaa yksinään, sillä sillä ei ole ikätovereita kaveriksi.


Leif on vaimoineen kanalan puolella. Kyllähän ne paljon kulkevat puolin ja toisin kylässä, mutta nyt kanala on erillään kuttulasta. Kutut saavat olla kyyhkylässä, jotta tiput voivat täällä kasvaa rauhassa.


Kaksi rouvaa on vielä piilossa. Toinen on nuoriso-osaston oven ja pressun välissä ja tämä on päättänyt pysyä munineen eteistilassa olevassa lämminvesivaraajan seinässä. Kolo on metrin verran lattiasta, joten tipujen kuoriuduttua joutuu vähän seuraamaan, etteivät pienet putoa.


tiistai 9. toukokuuta 2017

Keltainen toukokuu

Toukotiput kuoriutuivat. Näitä on yhteensä yhdeksän, vaikka kuvaan sain vain kuusi. Emo opettaa kovasti pienille, mitä voi syödä. Ainakin vesiheinä maistui emolle.


Keltaista on tipujen lisäksi paviljonkitasanteen narsissipenkissä.


Kiurunkannuksia on kaikkialla. Ensimmäiset ovat jo kukassa. Meillä on vain näitä keltaisia, haluaisin myös niitä sinisävyisiä.


Kasvihuoneessa ovat jo voikukatkin kukassa. Mitähän näistä kukista voisi kehitellä?